Duunde - Nitrate potaasiyom ɓurɗo toowde: Ko - Kuutorgal kemikal kuuɓtodinngal
Fannuuji kuutoragol mawɗi
E nder leydi ndema, nitrat men potaasiyom ko mbaydi mbaylaandi. Ina rokka nafoore ɗiɗi - ñamri, ina rokka potaasiyom e azot fof, geɗe ɗiɗi potɗe huutoreede ngam mawnugol leɗɗe. Potasiyom ina moƴƴi e yuɓɓinde dille ndiyam e nder leɗɗe, ɓeyda muñal mum en e yooro, nguleeki, e baasal nguleeki. Ina jogii kadi darnde tiiɗnde e moƴƴinde nguurndam ɓiɓɓe leɗɗe e kosam, ɓeydude mbaydi mum en, ɓuuɓri mum en, e nguurndam mum en. Nitrogen noon, ko kañum woni mahdi poroteyiin e kulorofil, ina addana leɗɗe ɓuuɓɗe mawnude e ɓeydude golle fotosintesis. So tawii ko gese kafe keewɗe to Amerik worgo, walla gese citrus to Mediteraane, walla gese maaro to Asii, remooɓe ina ngoongɗini nitrat men potaasiyom ngam ɓeydude ngalu e moƴƴinde cellal leɗɗe mum en fof. Ina waawi huutoreede e laabi keewɗi ko wayi no ɓuuɓnude leɗɗe, ɓuuɓnude ndiyam, walla ɓuuɓnude leydi, tawa ina addana leɗɗe heɓde nguura moƴƴa.
E nder njulaagu nguura, nitrat potaasiyom ina jogii daartol juutngol e kuutoragol. Ina huutoree ngam hisnude nguura, haa teeŋti noon e kosam ɓuuɓɗam. E haɗde mawnugol bakteriiji bonɗi, ina wallita e yaajnaade nguurndam - nguurndam geɗe baɗɗe bacon, ham, e salami. Yanti heen, ina wallita e ƴellitaare sifaa mbaydi e ɓuuɓri e nder ɗeen kosam ɓuuɓɗam. Kuutoragol maggol e nder nguura ina rewindaa no feewi ngam yahdude e sarɗiiji kisal winndereeji ɓurɗi tiiɗde, ngam waawde huutoraade ɗiin geɗe tawa alaa ko bonnata ɗum en e cellal.
Industry fireworks ina jogii ko heewi e lewlewndu e jalbugol mum e nitrat men potaasiyom. Ko ɗum huunde teskinnde e oksidaaji, ina rokka oksijen potɗo huutoreede ngam ustude semmbe geɗe petroŋ e nder fijirde. So ɗum hawraama e kemikaaji goɗɗi, ina addana ɗum waɗde mbaydiiji keewɗi, mbaydiiji e batte. Gila e kollirɗe mawɗe e nder kewuuji winndereeji ko wayi no ñalnde nayaɓere sulyee to Amerik haa e ñalɗi hitaande hesere to Sidney, to Ostarali, ko nitrat men potaasiyom woni doole guurɗe e kollirɗe teskinɗe ɗe njaltina asamaan jamma.
E nder peewnugol gilaas, nitrat potaasiyom ina huutoree ngam moƴƴinde nguurndam e duumingol geɗe gilaas. Ina wallita e ustude nguleeki ɓuuɓki gilaas, waɗde golle peewnugol ɗee ɓeydoo semmbe - ɓuuɓde. Yanti heen, ina ɓeyda semmbe gilaas e semmbe mekanik, ɗum noon ina moƴƴi e kuutorɗe ko wayi no gilaas toowɗo, gilaas optik, e gilaas kuutorteeɗo e nder gollorɗe elektoronik.
Sifaaaji
| Innde geɗel ngel | Nitraat potaasiyom | |||||||||
| Foormula kemikal | KNO3 | |||||||||
| Teddeendi Molekul | 101,10 | |||||||||
| Wonde | Pooɗe daneeje | |||||||||
| Toɓɓere Fuɗnaange | 334 °C | |||||||||
| Mofturde | 2,109 g/sm3 | |||||||||
| CAS ALAA | 7757 - 79 - 1 | |||||||||
| Kod HS | 28342110 | |||||||||
| EINEKS NO | 231 - 818 - 8 | |||||||||
| Batakewol | Jawdi, barme, fijirde, gilaas | |||||||||
Lefol ƴeewndo kalite
| Innde geɗel ngel | Nitraat potaasiyom | ||||||
| KUJE | JE AANDIN | LARTOL | |||||
| LAAƁAL | 99,4% e MIN | 99,42% | |||||
| N | 13,5% e MIN | 13,52% | |||||
| K2O | 46% MIN | 46,08% | |||||
| PEEWOL | 0,15% ko ɓuri heewde | 0,14% | |||||
| KOLORID (hono Cl-) | 0,02% ƁURI | 0,02% | |||||
| SULFAAT (hono SO4 2-) | 0,01% ko ɓuri heewde | 0,01% | |||||
| KARBONAAT(hono CO3 2-) | 0,01% ko ɓuri heewde | 0,01% | |||||
| HIDROSKOPIITE | 0,25% ƁURI | 0,23% | |||||
| GEƊE ƊE ƊAƁATAA E NDIYAM | 0,03% ko ɓuri heewde | 0,01% | |||||
E tonngol
Nitrate men Global - Supreme Potassium ina pawee e nder laylayti keertiiɗi, ɗi henndu - ɓuuɓndu ngam hisnude darnde mum kemikal e nder desorɗe, e yah-ngartaa, e jokkondire. Kala battane ina waɗa jarribooji kuuɓtodinɗi ngam ƴeewde kalite, ina heen ƴeewndo laaɓal, anndinde potaasiyom e azot, e ƴeewndo golle. So tawii ko a peewnoowo ndema e nder Afrik, peewnoowo nguura e nder Orop, peewnoowo fijirde e nder Asii, walla peewnoowo gilaasi e nder Amerik worgo, nitrate potassium men ko feere koolkisaande e toownde - nde mbaaw-ɗaa hiisaade. Ina rokka jokkere enɗam, gollal, e kisal, ngam tabitinde wonde ina hawra e ina ɓura haajuuji mon keertiiɗi e nder gollordu.